Pyydän, että asettaudut hetkeksi maajussin saappaisiin. Olet juuri varustanut hevosen kyntöauralla ja ryhtymässä kääntämään peltoa. Aloitat kynnön ensin oikealta ja sitten vasemmalta. Ennen kuin olet päässyt kunnolla alkuun, huomaat pellon keskeltä kohdan, joka vaatii välitöntä huomiota. Sen kummempaa miettimättä, käännät hevosen turvan kohti pellon keskustaa.
Pysähdyt ja nostat katseesi ihaillaksesi edistymistäsi. Pellon reunoille on jäänyt pitkiä kaistaleita koskematonta maata, mutta työn eteneminen on sinulle paljon tärkeämpää kuin tuollaisten pienten yksityiskohtien miettiminen. Iltapäivän jo häämöttäessä, vaikka kyntölinjat mutkittelevat ja poukkoilevat kuin varsat pitkin peltoa, olet tehnyt mielestäsi hyvää työtä tehokkaasti ja ahkerasti.
piirros peltoa kyntävästä miehestä ja hevonen vetämässä kuokkaa.
Oikotie ei välttämättä ole tie onneen, eikä prosessi ole aina edistymisen este
Tarinan opetuksen tiivistää Abraham Lincolnin lausuma “Jos minulla olisi 5 minuuttia aikaa kaataa puu, käyttäisin ensimmäiset 4 minuuttia teroittaakseni kirveen.” Vaikka eteneminen olisikin alussa hitaampaa, on lopputulos lopulta paljon parempi prosessien ollessa kunnossa.
Mitä prosessiajattelu tarkoittaa käytännössä? Otetaan esimerkiksi referenssihaastattelut, jotka tehdään usein valmiiden, näennäisesti kiinnostavien kysymysten pohjalta määrittelemättä kohderyhmää, sen kiinnostuksen kohteita tai tarpeita etukäteen.
Ilman hiottua prosessia haastattelut tuottavat muutaman minuutin sisältöä ajatellen moninkertaisen määrän raakamateriaalia, jopa kymmeniä minuutteja, jota kahlatessa kuluu aikaa ja energiaa, eikä lopputuloksen laadusta ole taetta.
Onkin tarkoituksenmukaisempaa ja tehokkaampaa käyttää alussa enemmän yhteistä aikaa sekä tavoitteiden määrittämiseen että siihen, mitä referenssillä lopulta halutaan viestiä – keskittyä tuottamaan lopullisen pituinen sisältö ja tarina jo haastatteluvaiheessa.
Omaa toimintaa kannattaakin ajatella rohkeasti uusista kulmista kehittääkseen eri prosesseja toimivampaan, tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Seisoa rohkeasti omien prosessiensa ja toimintatapojensa takana, vaikka ne olisivatkin uusia. Tämän myötä erilaiset toiminta- ja yhteistyömallit sekä sisäisten sidosryhmien että asiakkaiden kanssa selkeytyvät ja paranevat entisestään.
Hyvän prosessin tuntomerkit:
1. Tarjoaa jotakin arvokasta myös prosessin ulkopuolisille sidosryhmille
2. Luo arvoa prosessia harjoittavalle organisaatiolle
3. Yhdistää yrityksen arvot ja strategian.