Jos työ ei tunnu hyvälle, se voi vaikuttaa palautumiseen negatiivisesti ja etäisyyden ottaminen työhön voi olla haastavaa. Anniina Virtanen työskentelee asiantuntijana Työterveyslaitoksella. Taustaltaan hän on psykologi, joka valmentaa ja kouluttaa yrityksiä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hän on myös kirjoittanut kirjan Psykologinen palautuminen. Anniinan mukaan psykologinen palautuminen on ensisijaisen tärkeää asiantuntijatyössä, jossa vaativa ajatustyö seuraa usein kotiin saakka.

Kun on tutkittu sitä, että mikä siellä työssä siihen palautumiseen vaikuttaa, niin kyllähän tällaiset myönteiset kokemukset työssä - esimerkiksi työn imun kokemus työssä, joka on tällaista energisyyttä ja omistautuneisuutta ja uppoutuneisuutta siellä työssä – niin se heijastuu

myönteisesti myöskin meidän palautumiseen.” – Anniina Virtanen

Hanki elämääsi jotakin, joka auttaa irrottamaan ajatukset työstä

Irrottautuminen työstä on tärkeintä psykologisen hyvinvoinnin kannalta. Se on usein myös hankalaa, erityisesti asiantuntijatyössä, jossa asioita vatvotaan vielä työpäivän jälkeenkin.
Lähde pienin askelin tuomaan kuormittavaan arkeen palautumista tukevia asioita. Älä korjaa kaikkea kerralla. Uni on tärkein eli jos tilanne on kaaottinen, aloitetaan unen laadun ja määrän korjaamisesta ensimmäiseksi.
Aivolle tekee hyvää keskittyä positiivisesti haastavaan tekemiseen vapaalla, koska se vie huomion pois työasioista.

Jokaisessa työpäivässä tulisi olla tilaa myös palauttaville hetkille

Vireystilaa ylläpidetään parhaiten tauoilla. Tauot auttavat meitä pitämään stressikuorman aisoissa niin, ettei se pääse kasvamaan. Hallittavissa oleva työelämä auttaa jaksamaan vapaa-ajalla paremmin, joka osaltaan edesauttaa psykologista palautumista.
Emme aina näe, mikä on työtä esimerkiksi yhteydenpito ja kirjaaminen ja muu sälä. Saatetaan jopa unohtaa varata aikaa metatyölle ja sälälle.
Kirjaa kalenteriin tauot, ainakin ne pidemmät tauot. Kohtele niitä samanarvoisina työpäivän menoina kuin muitakin.

Yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys tukevat palautumista – se ei ole siis vain yksilön oma asia

Sosiaalisina olentoina tarvitsemme yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaksemme hyvin. Yhteisöllisyys, vapaa-ajalla tai töissä, auttaa meitä palautumaan työn kuormituksesta.
Työssä ollaan ensisijaisesti tekemässä töitä, jossa vuorovaikutus rakentuu työn ympärille. Jos töiden tekeminen yhdessä sujuu hyvin, voimme paremmin. Työhyvinvointiin tähtäävillä asioilla ei kannata yrittää paikata puutteita työoloissa, jos ne eivät ole kunnossa.

Työterveyslaitos on kehittänyt Palautumislaskurin, jolla yritykset voivat mitata työntekijöidensä palautumista

"Mennään yhdessä lounaalle niiden kanssa, ketkä sattuu olemaan toimistolla samaan aikaan tai just joku tollanen viikottainen pullakahvihetki tai muu. Et nimenomaan aika usein toistuvat arkiset asiat kuitenkin vaikuttaa meidän hyvinvointiin paljon enemmän kuin se, että vaikka kerran vuodessa on joku virkistyspäivä tai virkistysviikonloppu yhdessä. Et kyl mä niinku suosittelisin just noita tavallaan arkisia pieniä asioita tarkastelemaan. Ne kuitenkin kaikista eniten vaikuttaa siihen hyvinvointiin ja palautumiseen." - Anniina Virtanen