Jarkko Eloranta on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja. Erilaisissa ammattiyhdistysliikkeissä hän on työskennellyt vuodesta 1994 lähtien ja johtotehtävissä viimeiset 15 vuotta. Kun 90-luvun lama iski Suomeen, Jarkon tie vei kohti ammattiyhdistyksien toimintaa.

Puhumme 3 vinkin podcastissa Jarkon kanssa siitä, mitä on hyvä työ. Miten työilmapiiristä saadaan parempi ja miksi työpaikan perusasioiden tulee olla kunnossa yrityksen kaikilla tasoilla? Ajankohtaisena aiheena mietimme myös, millaisia haasteita pandemia on aiheuttanut suomalaisissa yrityksissä. 

Mä uskon myös näin, että tämä työvoimapula ja kilpailu työvoimasta on yksi sellainen kysymys, joka pistää yritykset miettimään, että mitä me voisimme tehdä muuta - kuin esimerkiksi palkitsemisen osalta ja näiden ehkä peruskysymysten ja -lainsäädännön osalta muuta – jotta olisimme houkutteleva työpaikka. Ja tällainen työantajamielikuva varmasti kasvaa rekrytoinneissa. Me ollaan SAK:ssa sitä vähän tutkittu, että ne työpaikat, joilla on niin sanotusti hyvä maine – joka sitten on ehkä vähän määrittelemätönkin käsite, mutta mielikuva kuitenkin on – niin heidän on sitten helpompi löytää työvoimaa, ja sinne myös sitten olemassa olevat työntekijät vinkkaavat, että hei, meillä on duunipaikka auki, että kannattais hakea. Et täällä on asiat kunnossa. Ja sitä kautta syntyy sitten tällainen hyvän kierre.- Jarkko Eloranta

Työpaikan perusasiat pitää olla kunnossa, kun mennään eteenpäin

Meille useimmille on tärkeää haluta merkityksellisyyttä työstä pelkän elannon ansaitsemisen sijaan. Jotta tämä onnistuu, työpaikan työaikoihin ja palkkoihin liittyvien kysymysten on oltava kunnossa. Hyvä johto aistii, millainen tunnelma työpaikoilla vallitsee.
Työturvallisuus on erittäin tärkeää kaikilla työpaikoilla, sillä kukaan ei halua sairastua saati kuolla töissä. Psyykkisen hyvinvoinnin ilmapiirin on oltava parempi ja yksin pärjäämisen eetos saisi myös jäädä pois. 

Työpaikan ilmapiiri

Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten paljon haluamme panostaa firmaan ja työhömme. Pirstaloituneissa yhteisöissä ei pääse syntymään yhteishenkeä, koska henkinen kokemus ihmisenä ja työntekijänä olemisesta jää pois. 
Työn merkityksellisyys auttaa meitä kaikkia jaksamaan, jatkamaan ja innostumaan omassa työympäristössämme. Ihmiset haluavat puhua omasta työstään ja tutustua toisiinsa. Sille on annettava aikaa ja resursseja työympäristöissä, ja se vaatii myös esimiehiltä osaamista ja ihmistuntemusta.

Oman ammatillisuuden ja työn mielekkyyden vahvistaminen

Ammatillinen identiteetti on ymmärrys siitä, kuka olen, mitä teen ja miten kehitän omaa ammattitaitoa. Siitä syntyy mielekkään työelämän yksi osatekijä. Ammatillisen kehityksen resurssit tahtovat joillakin työpaikoilla jakautua epätasaisesti niin, että heitä, jotka jo osaavat, koulutetaan lisää. Tämä luo epätasapainoa työyhteisön ammatilliseen osaamiseen.
On tärkeää kysyä, osataanko työpaikoilla ja omassa elämässä tunnistaa ja tunnustaa sitä ammatillista osaamista, jonka me hankimme vapaa-ajalla. Ihmisillä on muutakin osaamista kuin ammatillisessa koulutuksesta saatu ammatillinen osaaminen.

”Mä uskon kuitenkin siihen, että hyvä työyhteisö myös suojaa aika paljon. Et okei, vaikka pomo on mälsä tai se ei ehdi aina olla yksittäisen työntekijän tukena, niin jos sulla on hyvät työkaverit ja hyvä yhteisö, niin se vie niinku todella pitkälle. Ja sitä mekin ollaan vähän tutkittu, niin kyllähän hyvät työkaverit on niinku se ykkösasia melkein siellä työpaikalla – tärkeämpi melkein jopa kuin se palkka. Sitä arvostetaan tosi paljon. Jos se yhteisö hajoaa tai murtuu, silloin ollaan ongelmissa.” – Jarkko Eloranta