Mikä on parempi kuin yksi hyvä johtaja? Se, että me yhdessä koetaan ja viedään asiaa eteenpäin. Kun pitkän linjan johtaja Kimmo Huhtimo jätti erään aikaisemman johtotehtävän taakseen siirtyäkseen toiseen yritykseen, hän sai osallistavasta johtotavastaan muistoksi fläppitaulutusseja ja post it-lappuja. Vaikka fläppitaulut ja post it-laput olivat olleet hyviä muutostyössä, Kimmo alkoi pohtia miten muutoksiin saataisiin lisää tunnetta.

Nykyisin Humanan lastensuojelupalveluiden toimialajohtajana toimiva Kimmo on löytänyt johtamiseen hyviä työkaluja taiteen kautta. Hän lähti tutkimaan taidetta miettiessään, miten asiakaskohtaamisia voitaisiin parantaa ja tajusi, että lavalla olevan näyttelijän ja katsojan välillä on kohtaamistilanne.

3 vinkin podcastissa Kimmo jakaa vinkit moderniin, tunteet huomioon ottavaan johtamiseen tuhannen ihmisen tiimin johtajan kokemuksella.

”Mä olen sanonut silläkin tavalla, että mikä toimii perheessä niin toimii työpaikalla, jos ajatellaan tällaisia vuorovaikutuksellisia asioita. Keittiön pöydän ääri on ihan hyvä harjoituspenkki. Ei tarvitse välttämättä kertoa sen ääressä istuville, että mä harjottelen tässä samalla myös tiimipalavereita. Se palauttaa mieleen sen, että on kysymys asioista, jotka tapahtuu ihmisten välillä tai jää tapahtumatta.” – Kimmo Huhtimo

Johtaja on kulttuurialalla

Jokaisen johtotehtävissä olevan tulisi ajatella, että vaikka meillä on palvelut ja tuotteet ja asiakkaat, niin pitkäkestoisen menestyksen tärkein kysymys on se, pystyykö johtohenkilö johtamaan kulttuuria.
Yrityksen yhtenäinen kulttuuri määrittää muun muassa sen sen, mitä yrityksessä pidetään sopivana. Jos halutaan muutoksia ja niissä eteenpäin, meidän pitää pystyä käsittelemään jokin kulttuurissa oleva asia yhdessä.
Muutoksessa ja siihen pyrkimisessä tärkeintä on tunne. Pelkkä rationaalisuus ei riitä. Jos se riittäisi, kaikki yritykset saavuttaisivat menestystä pelkästään rationaalisella toiminnalla.

Dialogi ja tunne tekevät eron

Johtaja haluaa viedä kulttuuria tavoiteltuun suuntaan, johon tarvitaan dialogis. Johtajan tehtävä on synnyttää dialogia sille tasolle, että voidaan puhua yhteisen pohdinnan tilasta. Pohditaan ja muovataan yhdessä suuntaa ja sen askeleita.
Siirry johtajana tietämisen tilasta yhteisen miettimisen tilaan.  Ihmiset yleensä pyrkivät luontaisesti jo siihen, että yhteisestä lopputuloksesta tulee hyvä.
Vuorovaikutukseen vaikuttaa negatiivisesti, jos pomo ottaa roolin, jossa vain hänellä on parhaat ideat. Johtotehtävässä on parempi on uskaltaa sanoa, että en tiedä mitään tästä.

Johtaminen on aika tavallista puuhaa

Johtaminen on ihmissuhdeammatti,jossa rakennetaan yhteyttä ihmisten välille, ja mietitään, että mihin me pyrimme yhteisönä. Normaalilla toisen ihmisen kohtaamisella pärjää hyvin, vaikkei olisikaan lukenut montaa johtamisopasta.
Tavallisin ottein pystyy saavuttamaan hyviä tuloksia johtamisessa, sillä tiimit ja johdettavat haluavat yleensä johtohenkilöiltä hyvin arkisia asioita; aikaa, huomiota, arvostusta ja mahdollisuutta vaikuttaa.

”Mä en oo keksiny tähän parempaa ilmasua, mut mä kutsun sitä fasilisoivaks johtamiseks. Elikkäs, jos fasilitointi tarkottaa semmosta myötävaikuttamista. Et johtajan rooli on olla myötävaikuttamassa siihen, et saadaan pohdittua asioita yhessä ja sit saadaan päätettyä, et mitä lähdetään tekemään ja sit tukee siinä tekemisessä. (---) Mä näen tämän (ilmaisun) jopa parempana kuin se ’palveleva johtaminen’, jota nykyään paljon käytetään, koska tunnistan tilanteita, joissa se palveleva johtaminen on johtanut väärinkäsityksiin. Et on ajateltu, et nyt se esihenkilö on hovimestari.” -Kimmo Huhtimo